Heippahei!
Ajattelin tässä välissä postailla pikkupostauksen siitä, miten mun ensimmäinen viikko täällä Melbournessa on mennyt. Sen verran voisin sanoa tähän alkuun, että se on ollut hyvin stressaava. Kun olin tulossa Australiaan, monet sanoivat minulle, miten helppoa täältä on löytää kämppä. Mie aloitin kämppien metsästämisen jo Suomesta, mutta se oli täysin turhaa, sillä huoneet tuli ja meni tosi nopeaa ja oli täysin toivotonta edes yrittää tehdä hyvää vaikutusta muihin talon asukkeihin 15 000 kilometrin päästä.
Kun tulin tänne aloitin todella tehokkaan asuntojen etsinnän. Liityin flatmates.com.au -sivustolle, joka on ehkä yksi parhaimpia paikkoja etsiä asuntoa. Katsoin gumtree:tä joka päivä. Liityin Facebookissa ryhmiin Fairy Floss Real Estate ja Melbourne Houseshare/Flatshare jne. Istuin kirjastossa (State Library, ilmainen hyvä wifi) joka päivä, jotta voisin löytää itselleni sopivan asunnon. Lähetin viestiä kaikille mahdollisille ehdokkaille, jotka tarjosivat huoneen kohtuulliseen hintaan. (Täällä tosiaan huoneesta pyydetään helposti 300 dollaria viikossa + laskut, joten pelkästä asumuksesta joutuu maksamaan reilut 1 000 - 1 500 dollaria.) Sen jälkeen alkoi tämä incpection rumba. Kävin vierailemassa tosi monissa asunnoissa ja usein päivät kuluivat vain asunnosta toiseen kävellessä. Miehän halusin säästää, joten en mennyt ratikoilla vaan kävelin joka paikkaan. Se oli plussaa, et sai liikkua tosi paljon. Mutta usein jalat olivat illasta niin kipeät, etten pystynyt enää tehdä mitään.
Melkein kaikki huoneet, joita kävin katsomassa olivat jollain tavalla aivan kamalia, osa haisi, osa oli hirveässä kunnossa, osa oli jossain ihme kommuunissa, joissa asui 16 ihmistä ja ne kaikki jakoivat yhden vessan, jne. Mie aloin olla tosi epätoivoinen tilanteen suhteen. Eilen ennen viimeistä incpectionia aloin jo luopua toivosta, koska huone maksoi vaan 750 dollaria kuussa ja siihen sisältyi kaikki laskut. Ajattelin, että näin hyvää diiliä ei voi olla ellei siihen liity jotakin outoa. Menin katsomaan huonetta ja sitä esitteli oikein mukava noin 30 vuotias hymyilevä nainen. Hän sanoi, että hän omistaa asunnon, mutta henkilökohtaisista syistä joutui muuttamaan siitä pois. Hän jätti kaikki omat tavarat siihen, joten mitään omaa ei tarvitse ostaa. Huone on lähellä supermarkettia, Victoria markettia (mikä on tosi hieno paikka, josta voi ostaa paljon tuoreita hedelmiä ja vihanneksia), keskustaa (se on käytännössä keskustassa) ja mun yliopistoa (noin 700 metrin matka). Ainoa syy miksi huone on niin halpa johtui siitä, että se on pieni. Ja se onkin hyvin kompakti. Huoneessa on pieni sänky, pieni pöytä ja kaappi. Niiden lisäksi huoneeseeen mahtuu minä, mut ei oikeastaan mitään muuta. Mutta mitäpä muuta mie tarviin?
Minun lisäksi kämpässä tulee asumaan toinen nainen, joka muuttaa sinne minun jälkeen (sillä tulee olemaan vähän isompi huone, eli kalliimpi). En häntä ole vielä tavannut, mutta toivotaan, että se on mukava tyyppi. Kaiken kaikkiaan oon tosi onnellinen tuosta ja en malta oottaa, että saan muuttaa jo omaan kotiin. Hostellista toiseen ravaaminen ei ole kauhean kivaa ja muutenkin hostellielämä kuluttaa paljon energiaa.
Mulla ei vielä ole kuvia asunnosta tai minun huoneesta, mutta laitan niitä tänne sitten kun saan niitä otettua. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti