Melbourne Welcome Week Program

Tänään päättyi otsikon mukainen ohjelma. Melbourne Welcome Week Program on vapaaehtoinen opiskelijoiden järjestämä ohjelma, jonka aikana tutustutaan Melbourneen ja pidetään hauskaa. Ohjelma ei oikeastaan liity opiskeluun millään muulla tavalla kun että sen järjestää Melbournen yliopiston opiskelijat ja että ohjelman aikana asutaan yliopiston kampuksella. 

Ohjelma maksaa 565 dollaria. Mitä siihen sitten sisältyy ja millainen ohjelma oli meillä?

Ohjelma tarjoaa neljän päivän ja neljän yön ajaksi asumuksen ja ateriat. Aterioita on päivässä kolme: aamiainen, lounas ja illallinen. Muuten ruoka oli ihan hyvää, eikä sinänsä ole mitään pahaa sanottavaa siitä, mutta minulla oli rehellisesti vaikeuksia pärjätä noilla kolmella aterialla. Yleensä annoskoot oli tosi pieniä ja tauot ruokien välissä oli melko pitkiä. Esimerkiksi yhtenä päivänä luonaalla oli pieni pala lihaa ja kolme puolikasta pikkupottuja. Salaattia sai ottaa niin paljon kuin halusi, mut ne oli kaikki loppumassa, joten salaattiakaan ei saanut hirveästi. Toisena päivänä oli sellainen mukaan otettava lounas, johon kuului kolmioleipä ja myslipatukka (yritä sitten sillä pärjätä useamman tunnin). 

Mitä sitten itse ohjelma sisälsi? Ohjelma sisälsi neljä hyvin täyttä päivää (me saatiin ohjelma muuten vasta ensimmäisenä päivänä, joten ennen sitä ei oikein tiennyt, mitä seuraavat päivät tulevat sisältämään). Ensimmäisenä päivänä jakauduttiin ryhmiin (osallistujaa oli noin 180 ja ryhmiä taisi olla 19) ja mentiin oman ryhmän kanssa tutustumaan toisiinsa. Jokaisella ryhmällä oli oma host. Host on opiskelija Melbournen yliopistolta, joka on itse ollut vaihdossa. Minun ryhmän host oli käynyt vaihtonsa Suomessa (aika cool!). Hostilla ei sinänsä ollut meille mitään ohjelmaa, joten sen jälkeen ku oltiin kerrottu meidän nimet, mistä ollaan kotoisin jne, hän vaan kysyi "what would you like to do?" ja lisäsi perään "I have snakes in my bag".

Hostin laukussa olevat käärmeet

Sitten meillä oli ohjelmassa "safety briefing". Paras tähän mennessä oleva safety briefing, mitä oon kokenut.

Tämän jälkeen meillä oli rastimainen kisa Melbournen keskustassa. Se oli kyllä hyvin hämmentävä. Minulta ja aikalailla kaikilta muiltakin meidän ryhmäläisiltä meni hyvin paljon ohi mitä piti tehdä ja meidän ryhmä ei oikein ollut niin kisaamistuulella (monet oli just tullu Australiaan), joten me lähinnä käveltiin hirveää vauhtia paikasta toiseen. Mut oli meillä sentään hauska hetki, ku päästiin tanssiin tuota safety -tanssia Federation Squaren lavalla.

Illallisen jälkeen pääsimme tanssimaan salsaa. Meillä oli opettaja, joka opetti meille salsaa ja pari jotain muutakin tanssilajia. Salsan jälkeen menimme nukkumaan, sillä seuraavana aamuna aamupala oli jo klo 6.30. Aamupala oli niin varhain sen takia, että olimme lähdössä surffaamaan. Surffirannalle, jonka nimeä en tiedä vieläkään, oli matkaa noin puolitoista tuntia. Surffaaminen oli superhauskaa ja mukavaa! Oli mahtavinta kun sai napattua aallon ja pääsi seisomaan laudalla. Mielestäni tää surffireissu oli koko ohjelman kohokohta. Mie ootin surffireissua tosi pitkään ja se oli kyllä juuri niin kivaa, kun ajattelin sen olevan. :) Ainoa huono puoli tuossa reissussa oli, että rannalla piti olla 6 tuntia (jotta kaikki 180 ihmistä kerkeis surffata) ja vaikka kui yritti uida aurinkorasvassa, niin kyllähän sitä silti paloi. Muutenkin rannalla oloon hieman väsyi ja mulla alkoi lopussa särkeä päätä tosi paljon.

Kun pääsimme takaisin Melbourneen, syötiin illallinen ja lähdettiin syömään jäätelöä (mikä piti maksaa itse :( ) ja kiertämään baareja. Oli kyllä huippuhauskaa, mutta vähän meinas energiat loppua kesken. Niin ja minulla myös lähti ääni just ennen tuon ohjelman alkua ja toisena päivänä ääntä ei lähtenyt ollenkaan, joten olin käytännössä koko sen päivän hiljaa. Rannalla en pystyny puhua ollenkaan, baarissa kirjoitin asiani kännykällä ja näytin kännykkää muille. :D Hyvä, että ihmiset olivat kärsivällisiä kanssani. 

Jätski. Maksoi muuten 7,50. Kallista touhua.

Tavattiin tuollainen kaveri matkalla

Kolmantena päivänä saimme sellaisen kunnon markkinointituokion, kun tyyppi eräästä matkailufirmasta tuli markkinoimaan heidän tourejaan Australiassa ja Uudessa Seelannissa. Muuten en oikein tykänny ajatuksesta, että tuetaan vaan yhtä tiettyä firmaa, mutta siitä tuokiosta sai onneksi vähän ideoita omia matkoja varten. Sitten lähdimme pienissä ryhmissä walking tourille (ekana päivänä piti valita joko Fitzroy tai CBD). Mie otin Fitzroyn, joka on tosi siisti alue täällä Melbournessa. Se on ihan täynnä katutaidetta ja tosi upeaa sellaista.

Sitten kävimme National Gallery of Victoriassa, joka on yksi must see -paikoista Melbournessa. Minun kohdalle osui valitettavasti vähän huono opas, joka puhui niin hiljaa, etten kuullut oikein mitään, joten suurin osa tourista meni ohi. Museolta suunnattiin kohti Eurkeaa Toweria, joka on tällä hetkellä Melbrounen pisin rakennus. Sieltä oli kyllä tosi kivaa katsella maisemia.

Tämän jälkeen ohjelmassa olisi ollut dinner, trivia ja movie night, mutta kyseessä oli 14. pvä helmikuuta ja täällä oli ilmainen festari. Päätin lähteä festaroimaan, eli nokka osoitti kohti Saint Kilda Festivalia. Siellä oli kyllä aivan huippua!

Neljäntänä päivänä pääsimme heti aamusta improamaan, kun ohjelmassa oli theatre sports. Sen jälkeen oli footy clinic (footy on australialainen jalkapallo), jota ootin myös aika paljon, mutta se olikin täydellinen pettymys. Luulin että oltaisiin päästy vähän enemmän pelaamaan itse, mutta saatiin potkia palloa kymmenen minuutin ajan ja sitten oli taas ihmeellistä markkinointisettiä. Blaah.

Myöhemmin piti mennä ostamaan gearia illan bileitä varten, joiden teemana oli Australia. Ennen bileitä oli kuitenkin formal dinner, jossa vieraili myös yliopiston väki. 

Baareilussa meni vähän pitkäksi, mutta oli kyllä mahtava ilta. Ja mie tykkäsin tosi paljon sekä formal dinneristä että viimeisestä hupsuttelusta. 

Seuraavana aamuna söimme vielä aamupalaa ja sitten piti jo lähteä. Tässä vielä kooste siitä, mitä mieltä olen ohjelmasta

+ surffireissu

+ paljon uusia ihmisiä ympäri maailmaa (suurin osa oli Jenkeistä, mut muualtakin oli toki porukkaa)

+ viimeisen päivän formal dinner

+ viimeisen päivän hupsuttelu

- kallis verrattuna siihen, mitä sillä rahalla sai. Itsellä ehkä harmitti myös se, että maksan vuokraa myös kämpästä, joten en oikeastaan olisi tarvinnut yöpymistä collegessa (asun hyvin lähellä). Tiedän, että suurin osa tuosta maksusta oli kuitenkin asumisesta (collegessa asuminen maksaa aivan hirvittävän paljon)

- minulle jäi epäselväksi, että joudumme kuitenkin monista asioista maksamaan itse. Luulin että tuohon ohjelman hintaan sisältyisi kaikki ja esim. pubikierroksella meille annettaisiin drinkkilippuja (tai edes yhden)

- liian vähän ruokaa, olin koko ajan nälkäinen :'D

- inhosin kulkea tosi isoissa ryhmissä pitkin kaupunkia hirveällä kiireellä

- ohjelma on vähän liian lyhyt

Tähän loppuun voisin vielä sanoa, että kun kirjoittaa näin pitkiä selostuksia, ei jaksa niitä enää lukea läpi, joten pahoittelen, jos teksti on epäluettavassa muodossa.

Ensimmäiset puolitoista viikkoa Melbournessa

Nyt minulla on ihan rehellisesti oma koti ja oma netti. Ei kylläkään ole rajaton, sillä sellainen maksaisi 100 dollaria kuussa. Ihanat nämä hinnat täällä. :)

Minun pieni oma huone

Olkkari

Tässä asunnossa on tosiaan vielä toinen huone, joka on minun huonetta isompi. Siihen muuttaa toinen asukki tässä tänään tai huomenna.

Mutta mie voisin kertoa, mitä muuta mä oon tehny täällä paitsi katsonut itselleni asuntoa viimeisen puolentoista viikon aikana. Kävin yhtenä aamuna sellaisessa paikassa kuin Shrine of Remembrance, joka on muistomerkki ensimmäisen maailmansodan australialaisille sotilaille. Otin siellä ilmaisen tourin ja se oli erittäin hyvä, kannatti kyllä. Ja muistomerkiltä on ihan mahtavat maisemat Melbournen keskustaan.

Shrine of Remembrance

Melbournen skyline

Sen jälkeen kävin Melbournen Royal Botanic Gardens:ssa. Tosi nätti paikka ja siellä on paljon erilaisia eksoottisia kasvilajeja.

Eräänä päivänä kävin Melbournen ilmaisella walking tourilla. Oikeastaan me käytiin hyvin pitkälti niissä paikoissa, joissa olen jo käynyt, mutta oli kivaa kuulla hieman historiaa. Onneksi muutama paikka oli minulle myös uusi.

Aboriginalien lippu. Keltainen edustaa aurinkoa, mustaa aboriginaalia kansaa ja punainen maata.

Melbourne on tosi kuuluisa sen pienistä kujista, joissa sijaitsee tosi paljon ravintoloita ja kahviloita. Kujat ovat tunnettuja myös katutaiteestaan. Tässä muutama esimerkki.

Tämä on varmaan yksi minun lemppareista, ihan vaan tuon sanoman takia. Tämä kuva taidettiin tehdä Australia dayn inspiroimana. Australia dayta juhlitaan täällä 26. tammikuuta ja se on osoitus ensimmäiselle brittiläiselle laivalle, joka saapui tänne vuonna 1788. Osa ihmisistä kuitenkin kritisoi tätä suuresti, sillä aboriginaalit elivät täällä jo kauan ennen kuin eurooppalaiset tulivat Australiaan. 

Seuraavaksi on vain jotain kuvia Melbournesta. 

Yarra River ja keskustaa

Tuolla taustalla on Eureka Tower, joka on toistaiseksi Melbournen korkein rakennus, korkeampi on kuitenkin jo rakenteella ja se valmistuu vuonna 2020. Tuolla me käydään sitten welcome viikolla. :)

Täällä myydään tuollaisia sushipötkylöitä. Yhdessä paikassa yksi pötkylä maksaa 2 dollaria. Kolmella pötkylällä saa mahan täyteen, joten siinä on edullinen lounas.

Käytiin St Kilda beachilla, joka on tosi suosittu ranta nuorten keskuudessa. Siellä oli hyvin paljon simpukoita. :)

Sitten mentiin käymään Brighton Beach:lla, joka on hyvin tunnettu värikkäistä pikkukopeistaan. Ne on myös kuulemma ihanan kalliit, sillä yksi koppero maksaa noin 200 000 dollaria.

Ja sit lisää katutaidetta eri puolelta Melbournea...

Ja sitten syy, miksi State Library, jossa mie istuin kaikki päivät, on hieno paikka.

Yks päivä täällä oli mielenosoitus. Mieltä osoitettiin aiheesta "pakolaisten pitäisi saada tulla Australiaan ja he saavat jäädä tänne", "rasismi ei kuulu Australiaan" jne. Ihmisiä oli erittäin paljon osoittamassa mieltä ja liikenne oli poikki. 

Eilen me käytiin sellaisessa ihanassa paikassa, jonka nimi on Veggie bar. Sieltä saa kasvisruokaa ja vegaaniruokaa ja kaiken saa gluteenittomana. Eli jos on niin sanotusti ruokavammainen, se on tosi hyvä paikka mennä syömään. Mie tykkäsin siitä paikasta muutenkin tosi paljon. Ainoa "huono" puoli on, että se on hyvin suosittu, joten pöytää saa jonotella jonkun aikaa.

Miun ruoka

Minun uusi residenssi sijaitsee tosi lähellä keskustaa, yliopistoa ja myös sellaista ihanaa paikkaa kuin Victoria Market. Se on tori, josta saa tuoreita vihanneksia ja hedelmiä tosi halvalla verrattuna marketteihin. Kävin tänään shoppailemassa siellä ja oli kyllä mahtava paikka. Ostin ruokaa noin 15 dollarilla ja sitä riittää kyllä tosi pitkäksi aikaa minun syömistottumuksilla. Tein itselleni jo maukkaan salaatin ja kulutin vain noin 1/4 niistä vihanneksista mitä ostin (enkä ees jaksanu syyä sitä loppuun). 

Nuo hedelmät on ihan taivaallisia, en oo koskaan maistanut niin maukkaita hedelmiä! Paljon parempia kuin Suomessa.

Löysin itselleni kodin!

Heippahei! 

Ajattelin tässä välissä postailla pikkupostauksen siitä, miten mun ensimmäinen viikko täällä Melbournessa on mennyt. Sen verran voisin sanoa tähän alkuun, että se on ollut hyvin stressaava. Kun olin tulossa Australiaan, monet sanoivat minulle, miten helppoa täältä on löytää kämppä. Mie aloitin kämppien metsästämisen jo Suomesta, mutta se oli täysin turhaa, sillä huoneet tuli ja meni tosi nopeaa ja oli täysin toivotonta edes yrittää tehdä hyvää vaikutusta muihin talon asukkeihin 15 000 kilometrin päästä. 

Kun tulin tänne aloitin todella tehokkaan asuntojen etsinnän. Liityin flatmates.com.au -sivustolle, joka on ehkä yksi parhaimpia paikkoja etsiä asuntoa. Katsoin gumtree:tä joka päivä. Liityin Facebookissa ryhmiin Fairy Floss Real Estate ja Melbourne Houseshare/Flatshare jne. Istuin kirjastossa (State Library, ilmainen hyvä wifi) joka päivä, jotta voisin löytää itselleni sopivan asunnon. Lähetin viestiä kaikille mahdollisille ehdokkaille, jotka tarjosivat huoneen kohtuulliseen hintaan. (Täällä tosiaan huoneesta pyydetään helposti 300 dollaria viikossa + laskut, joten pelkästä asumuksesta joutuu maksamaan reilut 1 000 - 1 500 dollaria.) Sen jälkeen alkoi tämä incpection rumba. Kävin vierailemassa tosi monissa asunnoissa ja usein päivät kuluivat vain asunnosta toiseen kävellessä. Miehän halusin säästää, joten en mennyt ratikoilla vaan kävelin joka paikkaan. Se oli plussaa, et sai liikkua tosi paljon. Mutta usein jalat olivat illasta niin kipeät, etten pystynyt enää tehdä mitään. 

Melkein kaikki huoneet, joita kävin katsomassa olivat jollain tavalla aivan kamalia, osa haisi, osa oli hirveässä kunnossa, osa oli jossain ihme kommuunissa, joissa asui 16 ihmistä ja ne kaikki jakoivat yhden vessan, jne. Mie aloin olla tosi epätoivoinen tilanteen suhteen. Eilen ennen viimeistä incpectionia aloin jo luopua toivosta, koska huone maksoi vaan 750 dollaria kuussa ja siihen sisältyi kaikki laskut. Ajattelin, että näin hyvää diiliä ei voi olla ellei siihen liity jotakin outoa. Menin katsomaan huonetta ja sitä esitteli oikein mukava noin 30 vuotias hymyilevä nainen. Hän sanoi, että hän omistaa asunnon, mutta henkilökohtaisista syistä joutui muuttamaan siitä pois. Hän jätti kaikki omat tavarat siihen, joten mitään omaa ei tarvitse ostaa. Huone on lähellä supermarkettia, Victoria markettia (mikä on tosi hieno paikka, josta voi ostaa paljon tuoreita hedelmiä ja vihanneksia), keskustaa (se on käytännössä keskustassa) ja mun yliopistoa (noin 700 metrin matka). Ainoa syy miksi huone on niin halpa johtui siitä, että se on pieni. Ja se onkin hyvin kompakti. Huoneessa on pieni sänky, pieni pöytä ja kaappi. Niiden lisäksi huoneeseeen mahtuu minä, mut ei oikeastaan mitään muuta. Mutta mitäpä muuta mie tarviin? 

Minun lisäksi kämpässä tulee asumaan toinen nainen, joka muuttaa sinne minun jälkeen (sillä  tulee olemaan vähän isompi huone, eli kalliimpi). En häntä ole vielä tavannut, mutta toivotaan, että se on mukava tyyppi. Kaiken kaikkiaan oon tosi onnellinen tuosta ja en malta oottaa, että saan muuttaa jo omaan kotiin. Hostellista toiseen ravaaminen ei ole kauhean kivaa ja muutenkin hostellielämä kuluttaa paljon energiaa.

Mulla ei vielä ole kuvia asunnosta tai minun huoneesta, mutta laitan niitä tänne sitten kun saan niitä otettua. :)