Australia

Australia

perjantai 10. elokuuta 2012

Terveyspsykologia

Meidän tämänhetkisen psykologian (melkein) viimeisemmän luennon aiheena on ollut terveyspsykologia. Vaikka istuin luennolla ja kuuntelin oikein tarkasti, en silti osaa avata tällä hetkellä tätä termiä sen enempää kuin että terveyspsykologia tutkii psykologisten prosessien ja käyttäytymisen suhdetta sekä terveyttä ja sairautta. Terveyspsykologiaan liittyviä kysymyksiä voisivat näin olleen olla muun muassa "Miksi ihmiset toimii epäterveellisesti?"

Tämä luento herätti itsessä sellaisia tosi tosi huonoja tuntemuksia siitä, miten minäkin aiheutan omalla käyttäytymisellä ns. sairauksia. Kyllähän sitä nuorena voi monia asioita tehdä ilman sen suurempia seuramuksia. Huomaa kuitenkin kun sitä mm. opiskelee ja tekee töitä, osallistuu hallituksen toimintaan ja toimii pienryhmäohjaajana, niin vapaa-aikaan ja oman terveyden seuraamiseen jää melko vähän aikaa. Edessä olisikin muutoksen tekeminen ja niiden kaikkien vaiheiden läpikäyminen, mitä muutos vaatii.

PS. Toivon tällä kertaa että kirjoitin suhteellisen virheettömästi, koska nyt pitää valmistautua töihin. Tuli tällä kertaa tälläinen pikaajatustenjuoksupostaus.

Day 15: Your dreams

Olen nyt tehnyt kesäopintoja, joiden takia en ole kerennyt kirjoittaa blogia tai tehdä hirveästi mitään muutakaan. Kurssit on intensiivisiä, yhden viikon verran kestäviä, ja koska ne kuitenkin on 5 opintopisteen arvoisia, tekemistä niiden kanssa riittää.

Sain kuitenkin inspiraation kirjoittaa tämän yhden postauksen ihmisten vaihtoblogeista ja projektista Autolla Nepaliin. Yksi isoimpia unelmia on minulla jo lapsuudesta ollut matkustaminen. Haluan nähdä maailmaa ja tuntea erilaisia kulttuureja. Juuri nyt ajankohtaisin (vaikka ei kyllä vielä ollenkaan ajankohtainen) projekti nähdä Eurooppa on inter rail -matka. Olen vuosia ja vuosia kerännyt rahaa erilaisia matkoja varten ja nyt on vihdoin sen verran rahaa, että voi lähteä reilaamaan. Tämä on kuitenkin toteutumassa vasta loppukeväästä tai alkukesästä.

Lisäksi olen jo monen vuoden ajan halunnut lähteä vapaaehtoistyöntekijäksi maahan X. Tämä projekti ei ole edennyt vielä mitenkään. Olen vain lukenut ihmisten blogeja vapaaehtoistyöstä ja miettinyt mistä saisi rahaa tällaista projektia varten, mutta ei kai se auta ku säästää. Onneksi nykyään käy töissäki, niin joka kuukausi voi jättää hieman ylimäärästä, jotta myöhemmin pääsisi toteuttamaan unelmia.

Tottakai opiskelun aikana haluan lähteä käymään myös vaihdossa ja voi olla että vuoden 2013 keväällä tämäkin projekti ottaaa ensimmäiset askeleet.


Kuva löytyy tästä osoitteesta 

torstai 2. elokuuta 2012

Opiskelusta ja varhaiskasvatuksesta


Yritän tässä parhaalla mahdollisella tavalla saada jälleen opiskelumotivaation takaisin, sillä minun kesäopinnot jatkuu ensi viikolla, ja vielä edelliseltäkin kurssilta on pari esseetä kirjoittamatta. Tietokoneeni äsken sekoilessa rupesin lukemaan Opettaja -lehtiä. Luin mielenkiintoisen kolumnin, jonka kirjoitti Ulla Aitta lehdessä 26-31/2012 Opettaja. Aitta puhuu downshiftingistä, joka tarkoittaa  tietoisesti ja vapaaehtoisesti valittua rauhallisempaa elämänrytmiä. Aitta puhuu aivotutkimuksesta, jonka mukaan 2000-luvun suurempia haasteita on ihmisiä uhkaava aivojen ylikuormitus. Tämä ylikuormitus voidaan huomata jo alakoulussa, jolloin oppimiskyky heikkenee. Työelämässäkin aivojen ylikuormitus näkyy huonoina tuloksina, eikä töiden lisääminen lisää tuottavuutta.

Olen ihan samaa mieltä Aitan kanssa. Liikaa on aina liikaa. Mieleeni tuli kuitenkin opiskelijaelämä ja mitä nyky-yhteiskunta opiskelijalta vaatii. Mietitään esimerkiksi valmistumisen maksimiaikaa. Siinä on omat hyvät puolensa, koska tällä tavoin pistetään opiskelijat oikeasti opiskelemaan eikä vaan oleskelemaan korkeakouluissa ja nauttimaan kaikista eduista, joita opiskelijat saavat. Toinen puoli on kuitenkin se, että monet opiskelijat jättävät opiskelun ulkoisesta toiminnasta, esimerkiksi hallitustoiminnasta, pois. Opiskelijat ajattelevat että opiskelu muuttuisi tällöin liian rankaksi. Uskon että samanlainen ilmiö näkyy myös työelämässä.

Lisäksi opintotuki on niin pieni, että esimerkiksi Helsingissä opiskelevat, joutuvat tekemään töitä pärjätäkseen. Valmistuttuaan opiskelijalta myös vaaditaan työkokemusta. Opiskelijan on siis pakko tehdä töitä opiskelujen aikana, jotta sekä tulevaisuus että nykyaika olisi turvattu. 

Toinen mielestäni mielenkiintoinen artikkeli oli Kathleen McCartneyn Suomen Harvard-klubin puheesta. Hänen artikkelissa tuli esiin taas tuttu lausahdus: "talousnobelisti James Heckmanin mukaan jokainen varhaiskasvatukseen sijoitettu dollari tuottaa vähintään seitsemän dollaria takaisin." McCartneyn mukaan myös politiikot ja talousjohtajat tietävät tämän. Silti ensimmäisenä ollaan valmiita tekemään leikkauksia juuri koulutuksen suhteen. Ollaan valmiita suurentamaan luokkien/ryhmien kokoja ja vähentämään muitakin koulutukseen liittyviä resursseja. 

Kun menin opiskelemaan varhaiskasvatusta, kuulin monelta henkilöltä "miksi varhaiskasvatusta täytyy opiskella yliopistossa? Eikö jokainen osaa hoitaa lapsia?" Ennen opintojen alkamista kuulin nämä kysymykset niin usein, että aloin itsekin epäilemään, mihin tarvitaan yliopistotasoista koulutusta, kun kyse on kuitenkin alle kouluikäisistä lapsista. McCartney, niin kuin moni moni muukin professori/tutkija, vastaa tähän kysymykseen: "laadukas varhaiskasvatus parantaa oppimistuloksia ja kaventaa kuilua rikkaiden ja köyhien lasten välillä". Vaikka McCartney puhuu Yhdysvalloista, Suomessa tilanne on sama. Opettajien korkeakoulutus lisää yhteiskunnan hyvinvointia. 



Ja loppuun vielä ihana, postiviinen kommentti McCartneylta: "Kaiken avain on kuitenkin varhaiskasvatus. Sen avulla eriarvoisuuden kuilu on jo kapenemassa."

McCartneyn artikkeli löytyyy myös lehdestä 26-31/2012 Opettaja.

keskiviikko 25. heinäkuuta 2012

Day 14: A YouTube Video


Postaan tämän vasta nyt, koska en saanut päähäni yhtä ainutta videota, joka ylittäisi muut. En vieläkään ole varma olisiko juuri tämä video se, jonka haluan eniten blogissani näyttää. Löysin kuitenkin tänään uudestaan  tämän videon, jonka olin katsonut muutama vuosi sitten. Se hätkähdytti minut silloin ja myös nyt sai minut ajattelemaan maailmanmenoa. 

Valitettavasti youtubessa tämän videon laatu on aika huono, mutta eiköhän siitä jotain saa selvää.


Videosta tuli mieleen World Press Photo. En ole kovin hyvin tutustunut tähän järjestöön, mutta kävin viime vuonna katsomassa Oulussa järjestettyä näyttelyä. Valitettavasti silloin minulla oli rajattu aika katsoa näyttelyä, joten en kerennyt katsoa kaikkia kuvia. Ensi vuonna voisi varata aikaa näyttelyä varten ja katsoa näitä mieleenpainuvia kuvia rauhassa. Ensi vuoden tapahtuman aikataulu löytyy täältä.

sunnuntai 15. heinäkuuta 2012

Day 13: This week

Maanantai
Vietin aikaa Kajaanissa rakkaan ystävän seurassa.


Tiistai
Meni aikalailla herätessä, autossa istuessa ja erään ystävän uutta asuntoa katsellessa.

Keskiviikko
Lätyt, hyvä seura, subi ja ihanat maisemat.




Torstai
Ystäviä, saunaa, maukasta ruokaa...

Perjantai
Pelejä, mahtavaa (hieman humalaista) seuraa ja töitä, töitä, töitä.


Lauantai
Ruoanlaittoa äidin ja mummon kanssa, mansikoita ja töitä, töitä, töitä.



Sunnuntai
Taikureita, shoppailua, ystäviä ja musiikkia.



keskiviikko 11. heinäkuuta 2012

Day 12: Your favorite place

Minä nyt laitan kaksi tällaista päiväpostausta yhden päivän aikana, mutta mulla vähä venähti tämän tehtävän teko muutenkin, joten kai voin hieman poiketa säännöistä.

Ymmärrän tämän päivän "haasteen" niin, että tässä paikassa on pitänyt käydä itse, joten minulla ei ole hirveästi vaihtoehtoja. Juuri nyt sanon että lempipaikkani, jossa olen käynyt on ollut Bosnia ja Hertsegovinan kaupunki Mostar. Vaikka viivyin siellä vain muutaman tunnin, tykästyin siellä ihanaan asiakaspalveluun, maukkaaseen (ja halpaan) ruokaan, ystävällisiin ihmisiin, mahtaviin näköaloihin, kulttuurien ja uskontojen värikkyyteen ja siihen mahtavaan polttavaan aurinkoon, joka täältä Suomesta puuttuu... niin ja tuohon veden väriin!

Day 11: A List of All The Places You’ve Lived


1. Petroskoi


2. Pulkkila


3. Oulu


Kuva Petrskoista löytyy tämän linkin takaa
Kuva Pulkkilasta löytyy tämän linkin takaa
Oulusta olenkin sitten napsinut kuvia itse

tiistai 3. heinäkuuta 2012

Day 10: What you wore today

 - Alusvaatteet
 - Toppi
 - Mustat farkut
 - Nahkatakki

...ja nyt on heinäkuun kolmas päivä. Oli pakko myös laittaa se nahkatakki jossain vaiheessa kiinni, koska tuli niin kylmä.

Yöelämää

Olen ollut muutaman kuukauden töissä blokkarina eli suomalaisittain salinsiivoajana. Tämä siis tarkoittaa sitä, että olen se tyyppi, joka haahuilee baarissa pitkän lasipinon kanssa, välillä myös hieman lyhyemmän. Baarissa työskentely on siinä mielessä  mielenkiintoista, että siellä pääsee näkemään ja kuulemaan mitä ihmeellisempiä asioita. Päätinkin muistella hienoja työöitä ja kirjoittaa ylös parhaimpia hetkiä.

Näin isketään nainen (selvinpäin oleva työntekijä):
1. "Saanko laulaa sulle serenadin?" Ja tämän jälkeen lauletaan ihana rakkauslaulu humalaisella äänellä.
2. "Onko sulla poikaystävää? -"On" -"Jätä se ja ota mut!"
3. "Millä sä oot liikenteessä? Ku aattelin että voisin antaa sulle kyydin."

Näin tehdään drinkkejä:
Laita sheikkeriin silmämääräisesti kahvia, karpalomehua, mansikka, sitruuna ja lime. Kaada siihen myös hieman tabascoa ja yrittimaustetta. Laita sinne pilli ja sateenvarjo. Heiluta vähän. Kaada lasiin, laita jäitä ja tadaaa... Drinkkisi on valmis.

Tällä tavoin muut työntekijät yritti pitää minua hereillä kun töissä hieman väsytti.

Mikä on työni asiakkaiden mielestä:
1. Lasien poisviejä
2. Kesätyöntekijä
3. Harjoittelija
4. Tarjoilija
5. DJ
6. Johtaja
7. Turha työntekijä, jota ei tarvita baarissa
Kyllä vain, kaikkia näitä on veikattu. Johtaja meni kyllä aika lähelle.

Ja muitakin randomjuttuja ja -kommentteja:

Lainaan itseäni: "Sain tänään ihanan kommentin asiakkaalta "sinä olet kaunein kaikista tarjoilijoista." Hämmentävintä oli se, että kommentoija ei ollutkaan keski-ikäinen mies, vaan keski-ikäinen nainen ja kommentti tuli juuri sen perään ku sanoin hänelle etten ole tarjoilija."

Tuksu käveli minua vastaan yksi päivä. Tämä en kyllä tapahtunut baarissa, mutta työyön aikana kuitenkin.


Ensimmäisenä työyönä eräs ihminen kosi toista ihmistä laulamalla hänelle "Romanssin". Tämän lisäksi isohko porukka tanssi täysin alasti tanssilattialla ja pari tyyppiä harrasti seksiä vessassa kun baari oli menossa kiinni.

Juuri nyt ei muita hauskoja tapahtumia tule mieleen, vaikka niitä olisi tosi paljon lisää sillä aikalailla joka yö joku tärräyttää ilmaan jotain hyvin huvittavaa. Katsotaan mitä seuraavat yöt tuo tullessaan.

Taidettako?

Sain pari päivää sitten tietää näyttelystä "The Great Wall of Vagina". Kyseisen näyttelyn kotisivu löytyy juuri noilla hakusanoilla. Tämä näyttely pisti minut miettimään taidetta ja taiteen rajoja. Postmodernissa taiteen maailmassa rajoja ei tunnu olevan olemassakaan, joten mikä vaan voidaan laskea taiteeksi, jos se taiteena ilmaistaan. Minua kuitenkin mietityttää, milloin mennään liian pitkälle? Milloin jotakin teosta voidaan sanoa taiteeksi ja milloin se menee jo taiteen rajojen ulkopuolelle?

Näyttelyn kotisivuilla lukee näin "This is about grabbing the attention, using humor and spectacle, and then educating people about what normal women really look like."Huomiota tämä näyttely saa ihan varmasti. Positiivista ja negatiivista. Ainakin luulisin niin. Mutta eniten minua ihmetyttää ajatus siitä, että tältäkö me normaalit naiset näytetään. Olen koko elämäni ajan ajatellut, että pelkkä sukupuolielin ei tee ihmisestä ihmistä. Olenko ollut väärässä?

Kotisivulla lukee myös näin "The Great Wall of Vagina makes for fascinating and revealing viewing which is a far cry from pornography. It is not erotic art." Saatan olla kapeakatseinen, mutta vertasin itse tätä näyttelyä juurikin pornoon. Mietin, milloin siitäkin tulee taidetta... Mielestäni on hyvä, että seksuaalisuus ei ole länsimaissa enää viime aikoina ollut samanlainen tabu kuin se on aikoinaan ollut, mutta eikö liikaa ole jo liikaa?

Day 09: Your beliefs

Tämä on itseasiassa loppujen lopuksi tosi vaikea kysymys, sillä se on hyvin henkilökohtainen. Yritän kuitenkin lainaamalla muutamia lausahduksia ilmaista ajatukseni ja uskomukseni.

"Our life is shaped by our minds. We become what we think."

"When life hits you hard, hit back harder."

"We don't pick who we fall in love with. And it never happens as it should."

Näitä olisi paljon enemmänkin, mutta jos ihan totta puhutaan, juuri nyt laiskottaa etsiä internetin ihmeellisestä maailmasta näitä lisää ja tuntuu että pääni lyö tyhjää, joten en osaa muotoilla sanoja kauniiksi, elämää kuvaaviksi virkkeiksi. Tällä kertaa siis nämä riittänee.

keskiviikko 21. maaliskuuta 2012

Day 08: Favorite Athlete From Your Favorite Sport

Lyhyesti, mutta varmasti: ei ole. Olen todella, todella, todella huono seuraamaan urheilua. En tiedä suurinpiirtein yhdenkään urheilijan nimeä (paitsi niiden, joiden nimet kuulee joka paikassa). Mielestäni urheilun katsominen on turhaa ajan huuskausta. En siis tarkoita tällä, että se olisi sitä kaikille, mutta minä en saa urheilun katsomisesta minkäänlaista tyydytystä. Muistan, että olimme Kroatiassa, kun telkkarissa pyöri jalkapallon mm-kisojen loppuottelut. Ottelun ns. seuraaminen oli mielenkiintoista pelkästään sen takia, että istuimme tällöin oikein mukavassa kuppilassa, joten sain katsella ympärilleni ja tarkailla muita ihmisiä.

tiistai 20. maaliskuuta 2012

Muutoksia elämänpoluissa

Day 07: Guilty Food Pleasure

Lyhyesti, mutta varmasti: se mikä sisältää suklaata, rasvaa ja paljon sokeria kelpaa aina!


Olen tässä taas unohtanut tään bloggailun ihan täysin. Oikeastaan en ole unohtanut, vaan en ole kerennyt tulla tänne kirjoittelemaan. Tuskin minulla olisikaan mitään kirjoitettavaa, koska päiväni menevät aikalailla tällä kaavalla: aamulla luennoille, luennoiden jälkeen kokoustamaan, illalla pitää kirjoittaa kaikki ne esseet yms sekä mennä bileisiin. Aamusta alkaa taas sama rumba.

Vaikka päiväni menevätkin joka päivä melko samantyylisesti, olen kuitenkin sitä mieltä että nyt ensimmäisen opiskeluvuoden aikana olen oppinut todella paljon ja minulla on runsaasti annettavaa uusille fukseille ensi vuonna. Niin siis pääsin tosiaan pienryhmäohjaajaksi! Olen kyllä erittäin onnellinen tästä ja odotan jo innolla uusia vakalaisia.

Lisäksi olen mennyt hallitukseen. Siellä kaappasin itselleni kolme tehtävänimikettä, joten tekemistä riittää. Mutta vaikka välillä tuntuu että vuorokausi loppuu kesken, stressaa ja ärsyttää, niin olen erittäin mielelläni mukana järjestöaktiivina. Olen saanut jo niin paljon irti noista hallitushommista, etten voi sitä edes sanoin kuvailla. Tosi paljon uusia tuttavuuksia, mukavaa uutta tietoa ja  kivat bileet on vain osa niistä asioista, joita olen saanut ollessani hallituksessa. Haluan kyllä kannustaa jokaista ihmistä, joka on edes vähän aktiivinen, mukaan hallitukseen. Varsinkin SOOLin kurssit on ollut mukavia. Niissä saa usein tosi kivasti infoa ja ruokaa, mutta usein myös ilmaisen matkan toiseen kaupunkiin.

Mielestäni omaa elämää on todella mielenkiintoisia miettiä. Olen matkustusfriikki ja haluan kokoajan lähteä ulkomaille. Sainkin aikoinaan idean lähteä USA:han au pairiksi ja hain sinne. Samalla kun opiskelin, tein vapaahetoistyötä päiväkodissa, koska sitä vaadittiin au pairiksi lähtemistä varten. Tuo mun idea muutti koko elämääni, sillä lähdin opiskelemaan varhaiskasvatusta. En todellakaan ajatellut alkaa lastentarhanopettajaksi ennen kuin innostuin au paireilusta. Missään vaiheessa en päässy au paireilemaan, mutta on hienoa, ku yhtäkkiset ideat muuttaa sun tulevaa noin radikaalisti.

Ei mulla muuta. Kiitos ja kumarrus!