Musiikkivideo

Yleensä en tykkää populaarimusiikin musiikkivideoista, joilla on tarkoitus vain mahdollisimman vähäisellä vaatetuksen määrällä saada mahdollisimman paljon ostajiaa. Joskus tulee kuitenkin vastaan todella hyviä poikkeuksia, ja joku päivä vahingossa törmäsin sellaiseen.

Pinkin musiikkivideoon on panostettu ja sillä on oikeasti haluttu kertoa ihmisen tarinan. Kyseinen musiikkivideo on kuin pienelokuva. Tämä video pistää myös miettimään ihmissuhteita ja sitä, miten pienetkin vastoinkäymiset voivat tuntua todella hankalilta ja vaikeilta jos ei vieressä ole ketään, joka sanoisi että kaikesta huolimatta on todella tärkeä.

Kyseisestä musiikkivideosta tuli mieleen myös se, millä tavalla kiusaaminen vaikuttaa ihmiseen. Varsinkin siinä vaiheessa jos ei ole sitä läheistä ihmistä, jolle voi asiasta kertoa ja joka kannustaa eteenpäin.

Missä kulkee raja?

Huomattuani musiikkivideoitten alhaisen tason, olen miltei kokonaan lopettanut niiden katsomisen. Äsken mielenkiintoni uusia musiikkivideoita kohtaan heräsi, ja päätin katsoa Lady Gagan ja Beyoncen tuotoksen "Telephone". Sen jälkeen yritin vielä katsoa Rihannan "Rockstar"(en kuitenkaan kestänyt sitä, ja tulin kirjoittamaan blogia). Petyin enistä enemmän musiikkivideoiden laatuun. En tarkoita nyt laadulla kuvan tarkkuutta, vaan sitä, mitä videolla yritetään viestiä katsojalle. Jos vielä joskus muutama vuosi aloitettiin keskustelut, joiden mukaan musiikkivideot olivat seksistisiä, niin mitä ne nyt on?! Nuo maailmankuulut laulajat, joista nuoret naiset ottavat mallia on todella menny äärimmäisyyksiin.

Minua naurattaa, koska videoissa sensuroidaan keskisormea ja kirosanoja, mutta silti pelkällä lapulla peitetyt rinnat ja paljas takapuoli näytetään tuosta vain. Naurattaa myös, kun lukee lehdissä tähtien kommentteja, kuinka seksin harrastaminen liian aikaisin on typerää yms. Onkohan ne koskaan tajunneet kuinka ristiriidassa heidän kommentit ja toiminta on? Olen aina ollut sitä mieltä, että tärkeintä on se mitä tekee, eikä se mitä sanoo. Olen hyvin järkyttynyt siitä, mihin showbisnes on ajautunut. Ei paljaassa pinnassa mitään vikaa ole, mutta jotai rajaa sentään!

Tiivistän ajatukseni erään hyvän ystäväni M:n sanoin: "nykyisin koitetaan antaa elämyksiä vaikka menemällä mauttomuuksiin...koitetaan shokeerata"