Tällä hetkellä olemme
viihtyneet Jenkeissä viikon ajan. Ihmeellisen paljon kaikenlaista on jo
tapahtunut ja kerkesimme jo töissäkin käydä. Saa nähdä montako päivää silloin
ollaan kulutettu USA:ssa, kun tämän blogijulkaisun saa oikeasti julkiseksi.
Tällä hetkellä netti ei toimi ollenkaan ja se hieman ärsyttää. Suomessa on niin
tottunut siihen, että nettiin pääsee aina ja joka paikassa. Netitön elämä
tuntuu hieman hassulta. Muutenhan ilman nettiä pärjäisi ihan hyvin, mutta haluaisi
kotiin päin ilmoitella kuulumisia.
Menomatka tänne oli toki pitkä,
muttei niin rankka kun oli osannut kuvitella. Toki kaikki se istuminen tuntui
pyllyssä ja jaloissa, mutta lennot menivät melko kivuttomasti. Norwegianilla
oli hienot näytöt, joista sai valita itselleen musiikkia kuunneltavaksi tai
elokuvia/sarjoja katsottavaksi ja valikoima oli laaja. Niillä jaksoi hyvin koko
matkan. Jos siis tulette matkustamaan Norskilla pidempiä matkoja, kannattaa
muistaa ottaa mukaan kuulokkeet.
New York JFK:lta pääsimme
lähtemään iltakymmenen aikaan paikallista aikaa (Suomessa klo
5.00). Sieltä meidän majapaikkaan oli melko pitkä matka ja metroa piti vaihtaa
kaks kertaa. Muutenhan metromatkat menivät hyvin, mutta itseäni kyllä puistatti
ajatus siitä, että ollaan isossa metropolissa myöhään illalla kulkemassa isojen
matkalaukkujen kanssa melkein ainoina valkoihoisina ihmisinä. Voin myös sanoa,
että Nycin metroasemat eivät ole maailman täydellisemmässä kunnossa, joten
nekin loivat pientä jännitystä. Metrotunnelit olivat ränsistyneitä ja bongattiin yksi rottakin juoksemassa raiteita pitkin.
Pääsimme onneksi majapaikkaamme
turvallisesti ja matkalla muutama ihminen myös tarjosi apua ja kysyi olemmeko
hukassa. Nukuimme jonkun aikaa ja seuraavana päivänä lähdimme seikkailemaan
pitkin Manhattania. Metrossa jäimme pois Central Parkin puolessa välissä
(pysäkillä 81st Museum of Natural History) ja lähdimme siitä kävelemään Manhattania alaspäin.
Central Park oli mahtava paikka, ihanan tunnelmallinen ja kaunis. Ei haitannut
yhtään pyöriskellä siellä ympäriinsä, vaikka satoi vettä.
Central Parkista jatkoimme matkaa
7th Avenueta pitkin Times Squarelle. Siellä oli kyllä porukkaa ja ison kaupungin
tunnelmaa. Sieltä halusimme jatkaa matkaa High Linelle (puistomainen
kävelykatu, joka on rakennettu vanhan rautatien päälle), mutta ennen sitä
kävimme juomassa hyvät smoothiet Starbuckissa. High Line oli todella mahtava
paikka Times Squaren jälkeen, sillä siellä oli paljon vähemmän porukkaa ja
kiireetön tunnelma (tätä se ei kuitenkaan vissiin aina ole).
| Central Park |
| Times Square |
High Linelta jatkoimme matkaa
Washingon Parkiin (eli se puisto, jossa Frendit kylpee). Siellä oli menossa
Business Schoolin valmistujaiset, joten puistossa oli paljon kauniita ihmisiä.
Istuimme hetken puistossa, ennen kuin jatkoimme matkaa China Towniin. Siellä
tavattiin kaksi muuta suomalaista tyttöä ja menimme Little Italyn kaupunginosaan syömään.
| Näkymät High Linelta |
| Frendien alkutunnarista tutulla suihkulähteellä selfietikun kanssa. Itse suihkulähde jäi tällä kertaa poseerausten taakse, mutta uskokaa pois, siellä se on! |
Syömisen jälkeen jatkoimme matkaa Brooklyn Bridgelle, joka oli ihan mahtava! Minä odotin Brooklyn Bridgen näkemistä todella paljon ja se oli sen arvoista. Ehkä minun odotus teki kävelystä siltaa pitkin mahtavan kokemuksen, johon osaltaan vaikutti varmasti myös hienot näköalat ja upea auringonlasku.
| Näkymät Brooklyn Bridgelta |
| Lisää näkymiä sillalta |
Seuraavana aamuna herätys oli klo
4.30 ja matka JFK:lle taitettiin taksilla. Lento Chicagoon meni sujuvasti ja
Chicagossa tapasimme vielä lisää suomalaisia. He olivat tulossa
Miamista. Chicagossa oli aivan älyttömän kylmää ja bussin odottaminen oli sen
takia hieman tuskaista. Kuitenkin bussi (Van Galder) Madisoniin oli ihan
mahtava mm. siksi, että siellä oli wifi käytettävissä. Madisonista meidät
haettiin kahdella minibussilla kohti Wisconsin Dellsiä ja vielä yhden tunnin matkustamisen
jälkeen olimme perillä.
Onneksi Dellsissä majoitus oli
organisoitu melko hyvin, joten pääsimme majoittumaan melko nopeasti. Miia ja
minä asumme trailer parkissa kahden muun suomalaisen tytön kanssa. Miialla ja
minulla on yhteinen huone, jonka jaamme ja toisilla tytöillä on omat huoneet.
Sovimme kuitenkin, että puolessa välissä kesää vaihdamme huoneita.
Trailer ei ole uusin mahdollinen,
mutta kyllä tässä kesän viettää. Seinät ovat niin ohuet, että ulkoa kuuluu lähes kaikki äänet, mikä hieman vaikeuttaa nukkumista, mutta eiköhän siihen totu. Aika rauhallista on kuitenkin ollut varsinkin öisin. Muuten täällä on mennyt ihan hyvin ja kaksi päivää on tullut jo töitä tehtyä.
Ensimmäinen päivä töissä oli hyvinkin ensimmäinen ja toodella sekava, mutta
hyvin siitä selvittiin. Toisena päivänä satoi valitettavasti vettä, mikä
tarkoitti sitä, että seisoin monen tunnin ajan jäätelökioskilla ilman yhtäkään
asiakasta. Eivät vissiin halunnet jäätelöä. :D Kirjoitan vielä töistä kuitenkin
oman postauksen ja Miia varmaan oman, niin saatte hieman kosketusta siihen,
mitä me täällä oikeasti teemme.
Ja lopuksi vielä ihana kuva, joka on niin totta:
| Central Parkissa erään penkin selkämyksessä luki viisaita sanoja. Näin se on! |
Diana ja Miia

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti